Kaksi sekunttia hiljaisuutta

strutsi
Kuka, minäkö Foto: Kirsi Blomberg

Viime tapaamisemme taisi mennä pieleen.
Hiljaisuutesi puhelimessa kertoi kaikein.
Väärä ihminen tuli iloiseksi.

Tukholmassa 20130527 Kirsi Blomberg

Advertisements

Nainen laskee laiturilla rakastajiaan

Kuva  Samako sammakko Foto: Kirsi Blomberg

 

Jo nainen laskee laiturilla rakastajiaan.

Mikäs sen nimi oli?

Kääntyy selälleen.

Laiva kaukana niemen nokassa pienempi kuin pottuvarvas.

 Siinä välissä oli se Heikki…naula tekee punareunaista kuoppaa reiteen

…pyysi anteeksi, että oli poliisi…osasi lämmittää saunan…

En varmaan tuntisi jos näkisin…

Lokki kutsuu sukulaisiaan syömään auringonsäteeseen.

Ainiin,  ja se Jukka, jota itketti … se toi orvokkeja, vaikka olin sen kaverin kanssa

Mikäs sen nimi sitten oli?…Niillä oli maastoliike.

Aurinko menee pilveen, laiturin alla, kylmässä vedessä, kaikki unohdetut yhdessä sumpussa.

Nyt jo toistensa seurassa.

 

 

Ikuinen baletti

sama sumeriksi

 Sama sumeriksi foto: Kirsi Blomberg

Elämän viiniä

 

 Hyvän illallisen syötyään,

lammasfrikadellit vatsassansa uiden.

Nainen nostaa kattoon katseen-hymyilee.

Ei elämänsä lyönnit otsaa moukaroi.

  

On lasissansa vielä suullinen

punaviiniä, kuin mummon vattuhillo

tai kipu joka ohi on

niin ihanasti suolaankarvainen

kuin uintiretki elokuisen yön

kun pelotti ja halutti ja jo etukäteen kadutti

 heittäytyä vesiin mustiin, ehkä lämpöisiin.

Stockholm 20130525 Kirsi Blomberg

 

Kaikki on sovitettu

KuvaKivisuudelma/Foto Kirsi Blomberg

Mummo ja ukki sanoivat aikoinaan aina erotessaan, että kaikki on sovitettu. Se on kauniisti sanottu, vaikkei aina ollut tottakaan.

 

Kaikki on sovitettu

 

 

 Ennen kuin kohtasimme, emme olleet tehneet mitään väärää toisillemme.

Mutta heti kun olin suudellut otsaasi kuunloisteessa, olin sinua pitempi

ja kadotin itseni vahingossa valssisyöverissä korkeammille käsivarsille.

 

Tanssijat vaihtavat paria ja palaavat sitten toistensa syleihin

kunnes katoavat maan varjoihin joissa kasvavat ja kutistuvat

 

Monen pimeyden jälkeen tulet vastaan torilla ja kaikki on sovitettu.

Siinä ajassa olemme yhtä pitkät.

Minulla on tukka sateesta kiharalla.

Rakkauden jälkeen nauramme pyhän naurun.

Kietoudut yllättäen ympärilleni ja tuoksumme yhdessä alkulimalle ja tulevaisuudelle.

 

Pilvet satavat ja sitten eivät sada.

 

Tässä ajassa olen liian lyhyt ja vähemmän haluttava.

Näemme ruokakaupassa.

Haisen harmaalle menneisyydelleni,

ihoon pinttyneille suruille, jotka peritään kolmannessa polvessa.

Lemuan ajalle, jossa mummo sanoi ukille:

– Kaikki on sovitettu, vaikka tarkoitti, ettei viitsi tulla kummittelemaan,

 kun siitä ei olisi mitään hyötyä.

 

-Tuo, tuo nyt ei tässä enää merkitse mitään, sanot ja panet palamaan

 

Aurinko valaisee säälimättömästi muistosi varjot näkymättömiksi

 

– Kaikki on sovitettu kun sovitetaan, sanot ja katsot korkeuksistasi alaspäin

Eikä ole, en enää ylety suutelemaan otsaasi ja nenäni tuijottaa alaspäin.

Menen takaisin muurahaispesääni ja ruokin toukkia sokerinmurusilla

jotka kerran annoit minulle.

 

Tukholmassa vuonna nolla mutta tälle sivulle 20130525 Kirsi Blombeberg

 

Tyynyllä

Kuvayö 

Mies huutaa apua pimeässä.

varmuuden vuoksi suu kiinni, ettei vaimo herää

kokonainen yö tyynytietoisuudessa

poskessa anopin nimikirjaimet.

 edessä päiviä, päiviä, päiviä, päiviä.

öitä tyynyllä, joka ei koskaan kokonaan katoa

 vaimo hengittää metrin päässä.

 yö painaa pään tyynyyn.

 silmät kuivina pimeässä

jääkaappi herää keittiössä

 

 

Tukholmassa 20130523 Kirsi Blomberg

Olen katsonut liikaa telkkaria

TVanalyytikko

TV- analyytikko foto: Kirsi Blomberg

Tuo alla oleva ei sitten pidä aina paikkaansa. Toisinaan ääni tulee suoraan dinosauruksen mahasta menemättä ensin mestarin läpi.

Huomioita TV:n ääressä

 

Apinoina mestarissa

roikkuu kopioijakuoro

Parhaat palat nakertavat

omina virsinä hoilaa 

 

Julkkis elämänsä myypi

syövästään sataset saapi

Telkkarissa, helkkarissa

naama maireena kyörii

 

Kaukana on mestarista

nuttu on lainattu suuri

Tuolissaan hän vääntelehtii

parta tutisten pärskyy

 

Joka ilta sama juttu

sama räkätys riena

Sohvalta hän suoltaa paskaa

kuormansa koteihin kaataa

 

Kasan alta huudan hiljaa

vikisen hikisen laulun

Korvat täynnä kuulen kaukaa

ett’ metsolan kannel soi.

 

Tukholmassa 20130522 Kirsi Blomberg

Hedelmä päivässä

ahdistus
Appelsiinia ahdistukseen
Kuva: Kirsi Blomberg

… …..
Vesi valuu haaleina noroina, omia aikojaan kuin vanhan miehen kyyneleet ilman painetta ja viemärin mutkissa hidastellen. 

Ammeen reunassa kolme raitaa. 
______
_______
____

Putki röyhtäisee. 

Ihon poimut.
´´´´´´´´´
´´´´´´´´

Ikkunasta maitoista valoa vaaleanvihreisiin seiniin.  

Olen siinä hetkessä… Sanovat että pitää olla hetkessä.

 Apua.

ÄKKIÄ APPELSIINI!!

Tukholmassa 20130520 Kirsi Blomberg