Siinä sulle Ruuneperi

naisten lihakset
Joutsenenmuotoisia, savolaisia naislihaksia.

Runeberg kirjoitti ihania runoja nuoresta neidosta, joka odotti sulhoaan rannalla. Itsekin olen itkusilmässä laulanut kuinka sulho ei tule “Men min fågel märks dock icke”. Runebergin runoissa nuoret neidot suorastaan kuolevat suruunsa”gräv en grav o moder”. Luonto saa kevään myötä joutsenensa mutta neito jää ilman.
Runeberg kirjoitti runonsa sen jälkeen kun oli itse jättänyt maalaistytön, ns. itä-morsionsa ja muuttanut takaisin etelään sivistyksen pariin.
Runoista päätellen Runeberg oikein hekumoi sillä, että juuri häntä itseään niin hirveästi kaivattaisiin.

Varsin inhimillistä mutta ajattelin tässä tarjota vaihtoehtoisen tulkinnan itä-morsion tunteille.

Runebergin itä-morsion puheenvuoro

Yksi kuoli, toinen meni
kolmas oli Ruuneperi
Herraspoika kaupungista
romanttinen viliperi

Luuli aina tietävänsä
jumalat ja ajalliset
Niitä sitten selitteli
muka meille tyhmemmille

Mullekin se todisteli
että hälle oikee olin
Vaikka halus hameen alle
rillit huurus hamueli

Rantapusikossa aina
halusi hän minut nähdä
vaikka aina ensin meni
piiloon puun ja pensaan taakse

Sieltä aina tirkisteli
kunnes sanoin:- nyt mä lähden
silloin hyppäs esiin sieltä
pussaili ja puristeli.

Yhden kerran sit ei tullu
sain vain kirjeen -etten suris
vaikka lintuin oli poissa
-pyyhin sillä takaliston

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s