Roy Anderssonin elokuvaa odotellessa

Jo ennen kuin olen nähnyt elokuvan: Kyyhkynen, joka istui oksalla ja mietti olevaisuutta, kuvittelen että minulle tulee ehkä tällainen, ajassavenyvä olo.

Mies joka unohti violetin

Makkaroita hehkulampun loisteessa
Makkaroita hehkulampun loisteessa. Foto: Kirsi Blomberg.

Betonitalossa, jota pidettiin modernina seitsemänkymmentäluvulla,
neljännessä kerroksessa, rapuista oikealla on harmaa ovi, joka vie
ruskeaan käytävään-
Mies meni siitä sisälle joka päivä. Tänään hän ottaa jalastaan kalossit.

Hän vei keltaiseksi virttyneen tupperware-purkkinsa konttorin keittiön jääkaappiin ja haki sen sieltä
11:45. Tänään purkissa on haileaa hernekeittoa mies oli lorauttanut siihen vähän liikaa vettä.

Mies oli töihin tultuaan ehtinyt jo tappaa yhden kärpäsen ja vaihtaa kenkiinsä uudet nauhat.
Nyt hän siirtää yhden raportin pöydän oikeasta laidasta vasempaan.

Työpaikkalla oli muitakin. Yksi oli varsin ärsyttävä ja lauleli usein.
Mies painaa tietokoneensa nappia useaan kertaan.

Joskus mies nukahtaa työpöytänsä ääreen ja näkee mustavalkeaa unta orvokeista.
Unessaan hän koettaa löytää violetin. Sitä ei ole missään.

Betonitalon valoputki särähti. Mies hätkähtää ja katsoo tummuvaan ikkunaan.
-Kirsi Blomberg-

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s