Category Archives: laulun sanat

Metsänaisen laulu

Parempi pysyä autossa? Foto: Kirsi Blomberg

Metsänaisen laulu

Kuusien alla on hiljainen valo.

Koivikon varjoissa kultainen kajo

Elokuun metsä ei laulajaa kaipaa

mutt´ tää tyttö hoilaa että tantere raikaa

Hoilaaa ja hoilaa ja hoilaa ja hoilaaa

Hoilaaa ja hoilaa ja hoilaa ja hoilaaa

Polulla kaula on linnulta poikki

Joku sitä söi kun se metsässä loikki

Sen ympäri piirrän sydämen kuvan

Tuulelta pyydään tanssiin mä luvan ja

Hoilaaan ja hoilaan ja hoilaan ja hoilaaan

Hoilaaa ja hoilaa ja hoilaa ja hoilaaa

Mato on siemaissut sieneltä jalan

jo siitäkin syystä laulamaan alan

Orava kurkistaa hullua naista

selvästi sanoo että mene ja haista

Elokuun metsä ei virsiä kaipaa

Mutt tämä tyttö hoilaa että tantere raikaa

Hoilaaa ja hoilaa ja hoilaa ja hoilaaa

Hoilaaa ja hoilaa ja hoilaa ja hoilaaa

Orava kurkistaa hullua naista

selvästi sanoo että mene ja haista ja

Hoilaaa ja hoilaa ja hoilaa ja hoilaaa

Hoilaaa ja hoilaa ja hoilaa ja hoilaaa

Kuusien alla on hiljainen valo.

Koivikon varjoissa kultainen kajo

Hoilaaan ja hoilaan ja hoilaan ja hoilaaan Hoilaaa ja hoilaa siitäkin syystä

Hoilaaa ja hoilaa ja hoilaa ja hoilaaa…

Kirsi Blomberg

Advertisements

Siinä sulle Ruuneperi

naisten lihakset
Joutsenenmuotoisia, savolaisia naislihaksia.

Runeberg kirjoitti ihania runoja nuoresta neidosta, joka odotti sulhoaan rannalla. Itsekin olen itkusilmässä laulanut kuinka sulho ei tule “Men min fågel märks dock icke”. Runebergin runoissa nuoret neidot suorastaan kuolevat suruunsa”gräv en grav o moder”. Luonto saa kevään myötä joutsenensa mutta neito jää ilman.
Runeberg kirjoitti runonsa sen jälkeen kun oli itse jättänyt maalaistytön, ns. itä-morsionsa ja muuttanut takaisin etelään sivistyksen pariin.
Runoista päätellen Runeberg oikein hekumoi sillä, että juuri häntä itseään niin hirveästi kaivattaisiin.

Varsin inhimillistä mutta ajattelin tässä tarjota vaihtoehtoisen tulkinnan itä-morsion tunteille.

Runebergin itä-morsion puheenvuoro

Yksi kuoli, toinen meni
kolmas oli Ruuneperi
Herraspoika kaupungista
romanttinen viliperi

Luuli aina tietävänsä
jumalat ja ajalliset
Niitä sitten selitteli
muka meille tyhmemmille

Mullekin se todisteli
että hälle oikee olin
Vaikka halus hameen alle
rillit huurus hamueli

Rantapusikossa aina
halusi hän minut nähdä
vaikka aina ensin meni
piiloon puun ja pensaan taakse

Sieltä aina tirkisteli
kunnes sanoin:- nyt mä lähden
silloin hyppäs esiin sieltä
pussaili ja puristeli.

Yhden kerran sit ei tullu
sain vain kirjeen -etten suris
vaikka lintuin oli poissa
-pyyhin sillä takaliston

Talviruno kalevalan päivää odotellessa.

sopuli_redigerad-1
Sopuli on ihminen Kuva: Kirsi Blomberg
Miksi hiihät?

Miksi hiihät neito nuori
hangelle hikesi heität
Mutkittelet mäkilöissä
kuusen takana kaavut.

Jalkas katkot, pääsi telot
vastassas on hongat, kelot
Miksi hiihät neito nuori
persaukset märkänä mäessä.

Sikspä hiihän äiti muori
ettei leviis peräpuoli
Mukava on hissin tuoli
Seurassa nauravasilmän

Tunturilta näkee kauas
taivasta enempi vielä
Valkoinen on hangen pinta
Ilostansa levii rinta

Vauhdissa sukseni laulaa:
Laske vielä yksi mäki
Kun kesällä jo kukkuu käki
Yht vähempää elon vuotta

Ihan vaan huvin vuoksi ja urheilun kannalta: Kirsi Blomberg

Ui?

hoppet kopiera
Kuva: Kirsi Blomberg

merisilmä
äidin ikuinen hyräily
helmoihinsa hukuttaa
kauaksi uineet

valkoinen kivi
rapu sen kiertää
aalto ne heitti
jo takaisin rantaan

pilvi tuo varjon
hetkeksi levon

silmän pintaa
kyynelten öljyn
tasaisin vedoin
ulapan taakse

uppoan uppoan

nousen pintaan

hengitän merta
aurinko polttaa
iiriksen sinen

Kirjattu sivulle 20130608 milloin lie kirjoitin
Kirsi Blomberg

Ei rakkautta hississä. Tositarina 90-luvulta

sammetskappa Gunilla Pontén
Jos hissi olisi pysähtynyt pidemmäksi aikaa? Foto: Kirsi Blomberg

Helsingin Gran Marinan hississä aamulla vartin yli seitsemän
(tositapahtumaan perustuva moderni balladi mielellään
kuorossa esitettäväksi).

Reippahasti hotellin hissiin
astuu kauppamatkustaja vissiin
Heittää yli olkapään
pukupussin- hymyää
naiselle jollon passi
ja tosi iso matkakassi

Kun hissi siinä jämähtää
eikä lähde minnekään
Ripeästi kauppamies
heti tuuman ties!

Ilman viivettä hän kääntyy
suukin taasen hymyyn vääntyy
Naisen puoleen kallistuu
jo housu vähän pullistuu

”Miten olis” päästää hän
Kysymyksen tärkeän
”Miten olis” päästää hän (möreästi)
Kysymyksen tärkeän

Nainen kulmakarvaa nostaa
Tarjooko mies, vaiko ostaa?
Nainen kulmakarvaa nostaa(kimeästi)
Tarjooko mies, vaiko ostaa?

Hissi silloin itsestään
lähtee alas menemään
Nainenkin nyt ennättää
päätä vähän nyökäyttää
Katsoo miestä
sanoo vain – kiharoitaan keikauttain:

”Ei tästä mitään tullut nyt
Kun seisaus on päättynyt”
”Ei tästä mitään tullut nyt
Kun seisaus on päättynyt!
Ei tästä mitään tullut nyt,
seisaus on päättynyt (kimeästi)
Kun hissin ovet avataan
ja ulos astutaan
Ei koko tapaus johdakaan
kuin muistoon vähän haileaan.

Luuliko se oikeasti
et hameen nostan korviin asti.
Mut kukapa sen varmaks ties
jos ois ollut eri mies.

-Kirsi Blomberg –
Koettu Helsingissä, kirjoitettu Tukholmassa

<a href="

Olen katsonut liikaa telkkaria

TVanalyytikko

TV- analyytikko foto: Kirsi Blomberg

Tuo alla oleva ei sitten pidä aina paikkaansa. Toisinaan ääni tulee suoraan dinosauruksen mahasta menemättä ensin mestarin läpi.

Huomioita TV:n ääressä

 

Apinoina mestarissa

roikkuu kopioijakuoro

Parhaat palat nakertavat

omina virsinä hoilaa 

 

Julkkis elämänsä myypi

syövästään sataset saapi

Telkkarissa, helkkarissa

naama maireena kyörii

 

Kaukana on mestarista

nuttu on lainattu suuri

Tuolissaan hän vääntelehtii

parta tutisten pärskyy

 

Joka ilta sama juttu

sama räkätys riena

Sohvalta hän suoltaa paskaa

kuormansa koteihin kaataa

 

Kasan alta huudan hiljaa

vikisen hikisen laulun

Korvat täynnä kuulen kaukaa

ett’ metsolan kannel soi.

 

Tukholmassa 20130522 Kirsi Blomberg