Tag Archives: ironia

Musta juhannus on niin herttainen ja joulu

Ummikko ei ymmärrä.

Pitsiverhon takana maailma.

Kupissa ruotsalaista kahvia,

maailman parasta.

Lautasella ylimääräinen lihapulla ja yksi puolukka.

Maha täynnä, hyvä olla.

Tai hetkinen, ei olekaan.

Tuo lihapulla tuossa ja tuo puolukka.

 

Ota se, annan sen sinulle.

Se on jopa vientituote.

Jos tulit tänne,  pitää sinut ottaa se,

syödä se kokonaisena.

ja  sitten puolukka!

Eikö kelpaa?

Sinun pitää rakastaa sitä,

…kehua.

Se on ruotsalainen lihapulla.

Maailman kuulu.

Italialaisetkin tulevat syömään niitä sankoin joukoin.

Seisovat jonossa. Onneksi saavat viimeinkin ruotsalaisia lihapullia.

Minä, minä ja vain minä annan tämän lihapullan sinulle.

Mitä, ettet muka halua+

Olet kiittämätön.

Ota nyt !

Ota nyt tämä lihapulla, eikö sana kuulu?

Ja puolukka, vielä ihan hyvä.

Lihapullan kanssa täytyy olla puolukka.

Meillä tehdään niin.

Tulla tänne ja sitten ei kelpaa.

Luuletko, että saat parempia lihapullia jostakin muualta?

No, minä heitän sen sitten pois.

Pitsiverhon takaa, kiihtyvää tikitystä.

Mikä on tuo ääni, ummikko ei ymmärrä.

Hyväähän minä tarkoitan.

Kaikille.

musta-juhannus-on-meilla-herttainen_edited-2

Advertisements

Juhannusvalssi

Kuva

Jo aamutuimaan meni kaikki pieleen

ei tullut bussi ja alkoi satamaan

Mä laksin juhlakengissäni  kassin kanssa

tallustamaan kohti laivasatamaa

Laiva täynnä oli matkaajia

kaikki halus hullun lailla saaristoon

Minä istuin viimein köysi kasan päälle

ja sain mustan likaläiskän persustoon

Kun viimein saavuin kaverini mökkiin

oli hiilet loppu ja muut jo kännissä

koska olin ainut joka oli selvä

jouduin kauppakuskiks  ja  alkoi  pänniä-

Kun viimein sain mä lasillisen eteen

oli loppu myöskin nyt jo  jäät.

Ja vettä tuli taaskin kaatamalla

oli tavalliset juhannuksen säät.

Mutta sitten tuli vielä yksi vieras

Jussin kaveri ja Ollinkin

Koko tupa valaistui ja kaikki nauroi

koska toit mukanasi suuren putelin

Siinä sitten kuohua  me juotiin

skoolattiin kai kuka millekin

ja sitten tarjosit myös mulle lisää

ja menin siitäkin jo sekaisin

Kun katsoit silmiini olit humalassa

ja vähän kieron katseen  sulta sain

vaikka jalassani oli rakko puhkeemassa

ei  estänyt se yhtään onneain

Hymyilit et sanonut sä mitään

mutta näin että tässä oli nyt se mies

jota olin odottanut   kauan aikaa

jonka kanssa rakastelisin mä hies

Se juttu oli jo sillä kertaa selvä

kun laitoit kantapäähän laastarin

ja kysyit miten olisi valssin laita

-vaikka aina, siihen vastasin.

Sanontoja arkipäiväksi

hevonen voitti voitti tai ei voittanut

Kyllä nyt on laastarit lattilalla. äitienpäivä pilalla, veneenteko pahasti kesken, verkkosukat makkaralla ja köyhällä äidillä monta lasta.

Vähänkös on satanut Pielisellä ja  elämänpyörässä  lonskuvat vanteet..

Kohta on karvahatut keitettynä, sillin liemi housuilla ja Valpurin talkoot takanapäin.

Perunatkin vielä muussaamatta ja naapurillekin kuuluu kuuluvan hyvää.

Ollaan sitä taas niin varastomiestä  ja serkkua sormella sörssimässä.

Vielä minä teille kehäkukan näytän ja joko on mummolla viimeinen mato koukussa?

Sitä on taas munkin kanssa mehua juotu

Ja

Aina on aikaa nyskämyyryyn ja kupongissa taas viisi väärin.

Mutta

Eiköhän tästä selvitä taas seuraavaan karkkipäivään.

-Kirsi Blomberg-

Timanttihuolia

timanttisäteilyuhri
Timanttisäteilynuhri Bild: Kirsi Blomberg

Syötyäni juuri herneitä lounaaksi, iski minuun huoli timanteista

jos timantin mä saisin
sen heti tiputtaisin
ja sitten itkisin

jos timantti mul oisi
en nukkua mä voisi
kun pitäis sitä vahtia

ja kurssit lukee tarkkaan
sen suhteet moneen markkaan
voi sika –apua

jos laitaisin sen suuhun
niin sotkisin sen muuhun
ja sitten ooteltas

sen unohtaisin hissiin
tai vaikka sukkaan vissiin
voi että suututtas

jos timantti ois mulla
eikä oisi sulla
ei oltas enää tasoissa

liian timanttinen tyyppi
joka sampanjoita ryyppi
varmaan ihan yksinään

kun jos timantti mul oisi
sen huijata myös voisi
joku loisi- helposti

ja kuolemankin jälkeen
se jäteongelma ois melkeen
kun ei sitä jakaa kannata

kun timantist on huoli
on siitä hyvä puoli
ettei ei oo koko kiveä

saa huolehtia suotta
vaikka kuinka monta vuotta
timantti on kestävä

Näin sinusta tulee julkkis-

morsian

Tie paratiisiin?

Syksy toi taas mukanaan “reallity”-sarjat. jotka lupaavat että sinustakin voi tulla TÄHTI!

Valitse nöyryyttävin sarja ja ilmoittaudu tissikuvalla!

Päästäksesi mukaan:
Kurista kauhuasi kurkusta kunnes silmät pullistelevat päässä,
nitistä viimeinen älynrahtusi nurkkaan.
laita karvainen syntymämerkkisi narulle kuivamaan kaikkien nähtäväksi
leikkaa palasiksi häpeäsi, pane purkkiin julkaistavaksi myöhemmin ja pienempinä annoksina

Kun olet päässyt mukaan

Paljasta pelkosi muille. Vapise

Ole kameran linssissä juuri kun olet raukkamaisimmillasi, vikise.
Kutsu vahvat valot paljaille persauksillesi.
Osoittele läskejäsi sormella ja töki niitä.
Pyydä muitakin tökkimään.
Syö kissanruokaa?

Surusi säästä hellästi pumpulissa mummolta perityssä, kultareunaisessa lippaassa
Sitäkin vielä tarvitaan.

Ota yhteyttä mediaan ja meedioon.

Nosta elämäsi pöydälle.
Ala leipoa sitä hartiavoimin.
Hiero, puristele, hakkaa kuplat pois.
Vaivaa elämäsi kuohkeaksi mössöksi-

Nyt näytä taitosi kaulimella!
Lyö elämääsi suoraan otsaan
kaulitse nenäsi lyttyyn
Tasoita reunat terävällä veitsellä.
Levitä paksukerros pelkolimaa…
Kuivattua kauhua rusinoiksi!
Vietä yö putkassa ja paista elämäsi tuskan helmillä!
Lähetä kuvat medialle, meediolle ei tarvitse lähettää hänhän jo tietää?

Kun lennät ulos sarjasta
Joudu sairaalaan, tule uskoon, hommaa silikonit, ota ne pois, adoptoi vesikauhuinen koira, puraise sitä.
Mene naimisiin psykopaatin kanssa jolla on suhde omaan sisareensa.
Avaudu lehdessä. Avaudu kapakassa. Avaudu kaupan kassalla.
Jatka ja jatka ja jatka ja jatka, muuten sinua ei ole olemassakaan.

-Kirsi Blomberg- Tää on vanha. Oisko vuodelta 2003?

Sotaelokuva viime vuosisadalta

verinen  tonttu

Ensin pitää kuulla mitä joku sanoo, enimmäkseen kuinka monta miestä junassa tai ohjusta kaivettuna rinteeseen. Tai ihan ensin on ollut kyllä suukopua ja inhottavia uhkauksia. Sitten kaikki on jonkun syytä. Ja siksi on sitten niitä miehiä junassa öiseen aikaan syrjäisillä asemilla.

Sitten vakooja näkee sen ja pitää soittaa pääministerille ja sekös rypistää otsaansa ja panee tuulemaan ja heti on pakko mennä kaikkien miesten rintamalle ja jättää kaikki muu, sanotaan lähikuvassa kohtalokkaasti. Pitää olla myös vähän kevennystä tässä kohti. Vihollinen hyökkää Seinäjoelle tai jo Homeroksen Hektorin lapsi pelästyy isän sotakypärää ja isä ottaa kypärän päästä ettei lasta pelota ja kaikki nauraa.
No sitten se vainolainen tulee mutta ensin taas on sen vakoojan käytävä kertomassa jollekin jotakin ja ottaa selvää ja joku joka on kärttyisä saa tehtäväkseen hommata univormuja ja vähän äkkiä rasvata saappaat ja sitten toinen jurnuttaja kaivaa kuoppia, ainiin ja salainen ase tai iso tankki on oltava vaikka yleensä ne tulee vasta myöhemmin takavasemmalta räjäyksiä takanaan ja sitten tietysti panssaritorjuntaseita ja onkos kaasunaamarit sillä vihollinen on aina julmempi mutta pelkurimaisempi kuin sinä.
Lähitaistelua on hyvä osata, voi lyödä aseenperällä tai sohaista sveitsiläisellä veitsellä tai vaikka korkkiruuviosalla -vaikka silmään ja sitten pelastuu ja autiossa talossa on vielä niitä lisää ja piileskelee ja parasta on jos ei ole patruunat loppu –usein ne on loppu mutta onneksi on pistin ja hyvä on olla myös kiikarit ja ottaa natsat pois jos joutuu vangiksi, kun eihän ne Geneven sopimusta noudata, vaikka tietenkin ne haluaa oikeastaan vaan öljyä ja nikkeliä, miksi ette tule ostamaan, tulisi halvemmaksi kuin ensi tehdä aseet ja rikkoa niin hirveästi, vakooja sanoi, että ei auta, pitää mennä rintamalle, siellä on sitä vilua ja nälkää, isäkin jo asteli ja heikompikin voi voittaa vaikka vihollinen syö pieniä lapsia niin heikompi saa lopulta oikeutta lopulta paitsi ei aina ja siitä syttyy muutaman kymmenen vuoden päästä uusi sota. On se sekin.
Mutta jos vakooja olisikin myöhästynyt bussista tai mennyt väärään junaan tai vaikka ripulin vuoksi antanut periksi ja kenraali olisi rakastunut adjutanttiinsa sanonut, että ei kai meidän nyt oo ihan pakko hyökätä ennen kuin tiedustelija sanoo montako ja missä rinteessä, mennään vähän perähuoneeseen ja katotaan sitten mutta tuota en ole kuullut mistään tai ehkä mashissa-
Ymmärtäähän se vähempijärkinenkin että tästä saa monta sankaritarinaa ja taas tulee ruusuja sankarivainajien haudoille ja naiset itkee kun miehet juo ja rauhan aikana kukaan ei muista eikä arvosta vaikka pakko oli mennä ja jossakin se vihollinen on pysäytettävä eikö vaikka ja helppohan se on sanoa ja jossakin se on pysäytettävä, ei muu auta kun tapahtumat alkavat vyöryä kuin jo niin monessa elokuvassa joissa ei kyllä kukaan oikeasti kuole.
Ja eikö tämä muka tunnu pahalta?

sinä päivänä kun ei enää tunnu naiselta

naisena olemisen vaiheita
Naisena olemisen vaiheita Foto: Kirsi Blomberg

ruumin osat jotka näen juuri nyt:
läski
tissit
reidet

ja nyt

ranteet, sormet
kädenselän verisuonet

kun panen silmät kiinni

ei läskiä,
olen varjo joka katselee silmät kiinni sisäänpäin
tunnen silmieni ripset ja että niskaa vähän jäykistää
tuntuu naiselta, joka kuulee huminaa

kallistan päätäni
toiseen suuntaan
edelleen sama juttu
tuntuu naiselta mutta humina on hiljaisempaa

koetan kuvitella tätä pimeyttä ilman minua
en osaa
unessakin olen nainen ja näen ja tykytän

ehkä silmäni vielä rävähtävät auki ruumisarkussa
vaikkeivat enää näe
läskiä
tissejä
reisiä
eivätkä käsien verisuonia
kun
naiseuteni on lakannut humisemasta
en ole

-Kirsi Blomberg-