Tag Archives: veden yli

Sanontoja arkipäiväksi

hevonen voitti voitti tai ei voittanut

Kyllä nyt on laastarit lattilalla. äitienpäivä pilalla, veneenteko pahasti kesken, verkkosukat makkaralla ja köyhällä äidillä monta lasta.

Vähänkös on satanut Pielisellä ja  elämänpyörässä  lonskuvat vanteet..

Kohta on karvahatut keitettynä, sillin liemi housuilla ja Valpurin talkoot takanapäin.

Perunatkin vielä muussaamatta ja naapurillekin kuuluu kuuluvan hyvää.

Ollaan sitä taas niin varastomiestä  ja serkkua sormella sörssimässä.

Vielä minä teille kehäkukan näytän ja joko on mummolla viimeinen mato koukussa?

Sitä on taas munkin kanssa mehua juotu

Ja

Aina on aikaa nyskämyyryyn ja kupongissa taas viisi väärin.

Mutta

Eiköhän tästä selvitä taas seuraavaan karkkipäivään.

-Kirsi Blomberg-

Advertisements

Tammen alle jäänyt

halkorivi

tammi on minulle vain vähän tuttu
meilläpäin ei niitä ollut
tiesin vai, että tammi seisoo kuin Tuomas
niitäkään ei meilläpäin vielä ollut

meillä mentiin varjoisalta rannalta koivun alta vesille
eikä tarvinnut miettiä oliko kaunista

tiesin sen koivun alla kuinka tappi laitetaan,
kuinka huovataan
isä kehui, sinä pärjäät, lyöt melalla jos tarvis

ota suunta koivusta ja ala soutaa

tammi on minulle vain vähän tuttu
nojaan siihen
se ei taivu veden yli
sillä ei ole venettä joka vei minut pois
mutta se on siinä
koivut kai jo halkoina.

Kuin muisto vanhasta venäläisestä elokuvasta

muualla

kärpänen ikkunassa, minulla peukalo sen veljen veressä

oma vereni ohutta

ulkona löysää sadetta

tuo surisee…suotta

jotakin tässä, aikani kuluksi

valuvia pisaroita, jokunen kerrallaan.

 yksi   luiskahtelee 

toinen jää kiinni lasin pintaa

-tappaisinko tuon kärpäsen tuosta?

nyt se on tehty

se oli siinä, ei enää surise

peilikuvani valuu sateen mukana

vahvat haisevat. minä vain vähän tuoksahtelen,

…miedosti, silloin tällöin

verevät saavat aikaiseksi, rakentavat saunoja ja rappuset taloihinsa.

minä olen vähäverisiä, en keittele hilloja enkä kaada karhuja

herätyskello vikisee jossakin, luuri lattialla

patterit lopussa

sukat ei pysy jalassa

kaukosäädin…

          kaukana

minä olen kuiva nahka, kynsinauhani näivettyneet

keltaisen harmaat

haiseeko kärpänen millekään

ranteeni liian rento edes leukaani kantamaan

eilen soi ovikello

nyt ei ole edes kärpästä

Kirsi Blomberg

Ui?

hoppet kopiera
Kuva: Kirsi Blomberg

merisilmä
äidin ikuinen hyräily
helmoihinsa hukuttaa
kauaksi uineet

valkoinen kivi
rapu sen kiertää
aalto ne heitti
jo takaisin rantaan

pilvi tuo varjon
hetkeksi levon

silmän pintaa
kyynelten öljyn
tasaisin vedoin
ulapan taakse

uppoan uppoan

nousen pintaan

hengitän merta
aurinko polttaa
iiriksen sinen

Kirjattu sivulle 20130608 milloin lie kirjoitin
Kirsi Blomberg